Tässä blogissa tutkitaan, miten asioita voisi rakentaa ja järjestää paremmin — tekoälystä ja turvallisesta automaatiosta arjen rakenteisiin ja yhteiskuntaan. Kirjoitukset avaavat ideoita, ehdotuksia ja niiden perusteluja.

Read in English →

Uusimmat kirjoitukset

  • Robottilossi tekisi vedestä oikotien

    Vastaranta näkyy ikkunasta, mutta sinne ajaminen vaatii pitkän kierroksen. Yksi mahdollisuus olisi pienten sähköisten robottilauttojen verkosto, joka veisi ostoksia, paketteja ja työvälineitä lyhyitä matkoja veden yli. Alusten ei tarvitsisi kulkea kaikissa keleissä tai ympäri vuoden. Ne toimisivat halpoina oikoteinä silloin, kun olosuhteet ovat riittävän hyvät, ja jäisivät muulloin laituriin. Lue lisää →

  • Rauhankone – myönnytykset esiin yhtä aikaa

    Riidassa molemmat saattavat olla valmiita tulemaan vastaan, mutta kumpikaan ei halua joustaa ensimmäisenä. Yksi mahdollisuus olisi tekoälyavustaja, joka auttaisi kumpaakin jäsentämään oman asiansa ja valmistelemaan myönnytyksen yksityisesti. Kun molemmat olisivat hyväksyneet omat viestinsä, ne paljastettaisiin yhtä aikaa. Tavoitteena olisi helpottaa yhteisen keskustelun aloittamista ja löytää ratkaisuja, joissa kummankaan ei tarvitse ensin kokea hävinneensä. Lue lisää →

  • Hiuksille oma resepti – hyvä leikkaus mukaan seuraavalle parturille

    Hyvä parturi oppii ajan mittaan, mitä juuri sinun hiuksillesi kannattaa tehdä. Kun vaihdat parturia, tämä tieto ei yleensä tule mukaasi, ja selittäminen alkaa alusta. Yksi mahdollisuus olisi asiakkaan mukana kulkeva hiustenleikkausresepti: karttaa, johon kirjataan onnistuneen leikkauksen ohjeet ja oman pään erityispiirteet. Sen voisi näyttää uudelle parturille samaan tapaan kuin silmälasireseptin uudelle optikolle. Lue lisää →

  • Selain voisi estää hyppäävän sivun vahinkopainallukset

    Olet painamassa linkkiä, kun sivulle ilmestyy mainos ja sisältö hypähtää. Sormi osuu siihen, missä linkki juuri oli, mutta selain avaa jotakin muuta. Ehdotan selaimeen suojaa, joka tunnistaa tällaisen tilanteen ja jättää epäilyttävän painalluksen tekemättä. Käyttäjä nostaa sormen ja yrittää uudelleen, kun sisältö on paikallaan. Lue lisää →

  • Virasto-CAPTCHA: valittaa saa ilmaiseksi, mutta sata kertaa ei helposti

    Verkkosivuilla on usein pieni tehtävä, jossa pitää esimerkiksi tunnistaa kuvista liikennevalot. Ihmiselle se on sekunnin vaiva, mutta koneelle, joka yrittää kirjautua tuhansia kertoja, se on hidaste. Ehdotan samaa ajatusta viranomaisten päätöksistä valittamiseen. Kun joku tekee poikkeuksellisen paljon valituksia, jokainen valitus pitäisi vahvistaa henkilökohtaisesti virkailijalle, paikan päällä tai etäyhteydellä, ja kertoa omin sanoin, mistä päätöksestä valittaa ja miksi. Yhdestä aidosta valituksesta se on pieni vaiva, sadasta kopioidusta valtava. Toisin kuin valitusmaksu, se ei kohtele vähävaraista huonommin, koska hinta maksetaan ajalla eikä rahalla. Lue lisää →

  • Kiusanteko rikoslakiin: luonnos yleisestä kiusantekorikoksesta

    Laki rankaisee nykyään vainoamisesta, uhkailusta ja valheiden levittämisestä, mutta vainoaminen edellyttää, että samaa ihmistä kiusataan toistuvasti. Väliin jää siksi kiusanteko, jossa jokainen uhri saa osansa vain kerran. Ajatellaan videontekijää, joka käy nolaamassa, säikyttelemässä tai härnäämässä tuntemattomia ihmisiä kameran edessä satoja tai tuhansia kertoja ja ansaitsee videoilla mainosrahaa. Ketään uhreista ei ole vainottu, mutta kiusaaminen on koko liiketoiminnan idea. Ehdotan tässä uutta, yleistä kiusantekorikosta: rangaistavaa olisi toiminta, jonka selvä päätarkoitus on kiusata toista ja jolla ei ole mitään muuta järkevää tarkoitusta, vaikka se kohdistuisi kuhunkin vain kerran. Se, että kiusaamisella tienaa rahaa, ei kelpaisi puolustukseksi vaan pikemminkin pahentaisi tekoa. Samalla tavallinen... Lue lisää →

  • Varhaisen käyttäjän investointiparadoksi: palvelu voi kadota, tietueen ei pitäisi

    Uusi sovellus on usein hyödyllinen vasta, kun sinne on kertynyt paljon tietoa ja käyttäjiä. Ensimmäiset käyttäjät tekevät sen työn: he syöttävät tietonsa, opettelevat käytön ja luottavat siihen, että vaiva kannattaa joskus. Juuri he kuitenkin häviävät eniten, jos sovellus lopetetaan, koska heidän työnsä jää lukituksi palveluun, jota ei enää ole. Ehdotan, että asetelma käännetään: mitä aikaisemmin joku tulee mukaan, sitä vähemmän hänen pitäisi joutua panostamaan, ja hänen syöttämänsä tiedon pitäisi olla hänen omaansa, avoimessa muodossa, joka säilyy palvelun kuollessakin. Esimerkkinä käytän lemmikin tai muun eläimen tietoja: palvelu voi kadota, eläimen historian ei pitäisi. Lue lisää →

  • Kaappisängyn rako pitäisi sulkea rakenteella, ei vain ohjeilla

    Monessa päiväkodissa lapset nukkuvat päiväunet sängyissä, jotka nostetaan päivän päätteeksi pystyyn seinää vasten, vähän kuin kaapin oveksi. Keväällä 2026 Vantaalla sänkyä nostettaessa ei huomattu, että yksi lapsi nukkui yhä sängyssä. Lapsi liukui sängyn ja seinän väliseen rakoon ja kuoli. Tähän asti vastaus on ollut kahdenlainen: ohjeistetaan, ettei sänkyjä nosteta lasten ollessa paikalla, ja vaihdetaan vaarallisimmat mallit uusiin. Ehdotan kolmatta: suljetaan itse rako joustavalla, lapsen painon kestävällä kankaalla, joka kulkee sängyn mukana. Silloin yhden aikuisen hetkellinen erehdys ei enää riittäisi onnettomuuteen. Lue lisää →

  • Henkilökohtainen komiikkamalli

    Tekoäly osaa jo kirjoittaa vitsejä, joita ihmiset pitävät aidosti hauskoina. Tähän asti on lähinnä kysytty, onko kone hauska. Kysyn tässä toista: mitä tapahtuu, kun jokaisella on oma vitsikone, joka oppii jokaisesta naurahduksesta ja ohituksesta, mikä juuri häntä naurattaa, ja keksii heti seuraavan vitsin hänelle? Videosovellukset etsivät jo valmiista sisällöstä sen, mistä todennäköisesti pidät. Tämä tekisi sisällön alusta asti sinulle, vähän kuin koomikko, jonka koko yleisö olet sinä. Siksi kysymys ei koske vain viihdettä vaan myös sitä, mitä yhteiselle huumorille ja ihmisten käyttäytymiselle tapahtuu. Lue lisää →

Tilaa RSS-syöte